Yhteystiedot | Vieraskirja | Uutta sivuilla | Näistä sivuista | Sivukartta
Emman syntymäpäivän aamuna Mikko nousi aikaisin ja valmistautui töihin. Samalla hän kokosi alakerrassa Emmalle synttäriaamiaiseksi mehua ja keksiä. Seuraavaksi Mikko herätti Marin ja hiivimme hiljaa tyttöjen huoneeseen. Mikko herätteli Elliä, jolla oli ensin uni tiukassa. Tyttö kuitenkin heräsi heti, kun Mikko antoi hänelle Emmalle annettavan lahjan käteen. Sitten lauloimme kolmistaan. Emma heräsi vähän hölmistyneenä mutta oikein iloisena. Hän itsekin taisi osallistua laulun viimeisiin säkeisiin. Sitten Emma sai suukkoja ja halauksia ja selvästi nautti tilanteesta. Seuraavaksi Emma katseli rauhassa läpi saamansa kortit (aika hyvin ottaen huomioon, että lahjakasa oli vieressä). Hän jopa pysähtyi miettimään, keitä Jääkarhukortissa on. Totesimme että siinä on kait suukottelevat Emma-karhu ja isi-karhu tai äiti-karhu. Elli huomautti, että kortissa voi olla myös Emma-karhu ja Elli-karhu.
Emma aloitti Ellin suurella avustuksella Ellin paketista, josta löytyi eläimiä. Erityisesti pallolla leikkivä norsu oli mieluinen. Emma kävelikin koko aamun se kädessään. Isosta paketista löytynyt kylpytakki oli myös elämys. Emma onkin jo niin pitkään joutunut saunasta vilvoittelemaan mennessä tyytymään Marin kylpytakin alla kengurupussissa olemiseen ja katsellut kaipuulla Ellin kylpytakkia. Seuraavaksi tytöt avasivat yhtä aikaa samanlaiset pakettinsa ja löysivät tarravihot. Tytöt heti oivalsivat vihkojen idean ja liimasivat niihin pari mukana tullutta tarraa. Siinä hyörinässä Emma löysi omista paketeistaan vielä Myyrä ja lumiukko -kirjan ja Nalle Puh -vyölaukun, johon hän heti sijoitti uudet eläimensä. Seuraavaksi tyttö kysyi, missä on lisää paketteja. Hän myös kysyi, toiko Joulupukki paketit. Kerroimme, että syntymäpäivälahjat tulevat äidiltä, isiltä ja Elliltä itseltään. Seuraavaksi vähän kuvailimme huppupäistä sankaria ja sitten nousimme ylös ja toivotimme alakerrassa Mikolle hauskaa työpäivää.
Seuraavaksi Mari ja tytöt etsivät vuosien varrella kertyneet tarravarastot ja alkoivat täyttää tarrakirjoja. Siinä tovi hujahtikin, ja Taija tuli töihin. Taija iloisesti onnitteli Emmaa ja seuraavaksi kolmikko ryhtyi aamupuuhiin ja minä halasin tytöille oikein hauskaa aamupäivää. Oikein kivasti tyttöjen päivä kuluikin. He lähtivät Taijan kanssa ulos ja kotiin tultuaan punaposkinen Emma selosti, että he kävivät oikein pitkällä kävelyllä metsässä, rannassa ja urheilukentällä. Välillä oli kuulema istuttu penkillä ja lopuksi käyty kaupassa. Herkullisen makaronikalapaistoksen tehtyään ja tyttöjen kanssa syötyään Taija nukutti tytöt päiväunille. Unisatuna taisi olla uusi Myyrä-kirja, jonka sisältä iloisena yllätyksenä löytyi Myyrä-tarroja, jotka voitiin laittaa uusiin tarrakirjoihin.
Taija nukutti tytöt ja lähti kotiin. Taloon laskeutui hiljaisuus pariksi tunniksi, sillä Marikin meni päivälevolle. Oli ihana herätä siihen, kun Elli ja Emma molemmat kömpivät hiljaa kainaloon heräilemään. Aloimme jutella ja pian jo nousimme ylös. Katsoimme tyttöjen pyynnöstä valokuvakansiosta kuvia Ellin 2-vuotissyntymäpäiviltä. Siellä Emma oli oli vielä aika pieni sylissä istuva ja vierastava vauva. Ihmeen paljon sitä ihmislapsi kasvaa puolessatoistavuodessa. Sitten vietimme tyttöjen kanssa tavallista alkuiltaa. Haimme yhdessä postin, katsoimme televisiosta lastenohjelmaa ja Pikkukakkosen, teimme ruokaa ja söimme. Tyttöjen mielestä aterian paras olivat herneet.
Kuuden aikaan aloimme valmistautua illan juhliin. Laitoimme tytöille mekot (Emma ilahtui, kun sai saman mekon, joka Ellillä oli 2-vuotispäivänään päivällä päällään. Farkkuhameessa oli myös samanlaiset henskelit kuin äidin mekossa). Mari laittoi tyttöjen hiukset tiukasti kiinni vanha kakkukynttiläepisodi mielessään. Emma sai punaisen pannan ja Elli nutturamaisen kampauksen. Sitten katoimme pöydän koreaksi ja laitoimme kynttilän palamaan ja musiikkia. Emma ei oikein pitänyt hämärästä tunnelmavalaistuksesta vaan kävi heti lisäämässä valoa. Lepattava kynttilänvalo kai vähän jännitti. Sitten Mikko tuli kauppakassien ja kakun kanssa kotiin.
Pian istuimme pöytään ja lauloimme Emmalle uudemman kerran. Nyt tyttö itse lauloi iloisesti mukana. Sitten söimme herkullisen suklaatorttukakun ihan kokonaan. Tytöillä oli molemmilla ihanan suklaiset naamat. Oli oikein tunnelmallinen hetki. Sitten käsienpesulle ja yläkertaan. Mikko kuvaili vähän pukeutumista ja nukutusrituaaleja. Emman saimme aika rauhallisesti nukkumaan: Mari jutteli hänen kanssaan pitkästi päivän kulusta ja Emma kertoi, että hänellä oli kiva päivä. Hän myös näytti sormillaan hienosti pupunkorvat, kun Mari kysyi, kuinka vanha hän nyt on. Unisuukkojen joukossa oli tällä kertaa muutama ylimääräinen synttärisuukko, mikä kovin nauratti Emmaa. Sitten kaikki kaverit kainaloon ja Emma nukahti varmaan hyvin pian. Paljon onnea pienelle sankarille.
Vanhemman neidin nukutus ei ollut ihan yhtä helppoa. Ellillä oli ollut aika rankka päivä, kun piti sietää sitä, että sisko oli niin huomion kohteena. Elli oli pitkin päivää aika lailla lailla kiukutellut kaikenlaisesta pienestä ja kärkkäästi ollut haluamassa aina juuri sitä, mitä Emma sattui tekemään. Päivällä Elli ja Mari myös ottivat yhteen ruokailusta ja illalla Mikko ja Elli nukutuksesta. Lopulta Elli yöllä myönsi, että hänestä ei ole yhtään kiva, että Emmalla on syntymäpäivät. Mari kysyi häneltä, eikö hän itse näyttänyt omissa synttärikuvissaan iloiselta ja eikö olisi kiva, että Emmallakin olisi kivaa. Elli totesi, että hänellä oli synttäreillään kivaa, mutta hän ei halua, että Emmalla on kivaa. Mari sanoi Ellille, että hän ei tuolla lailla ajatellessaan ole kovin reilu ja että sitä pitää osata iloita myös toisen puolesta.
Alakerrassa Mari ja Mikko miettivät, että kyllä sisaren syntymäpäivät ovat varmasti kolmevuotiaalle kova pala. Se on kuitenkin pala, joka Ellin on opittava nielemään ja siitä jopa iloitsemaan. Nytkin on kuitenkin Ellin hyväksi todettava, että aika vähän tyttö näytti protestiaan tai kateuttaan Emmalle. Hän selvästi enemmän vain harmitteli asiaa päivän aikana omassa päässään ja kiukutteli sen vuoksi Taijalle, Marille ja Mikolle. Emma kyllä sai ansaitsemaansa positiivista huomiota myös isolta siskolta.
Emma oli kovin iloinen, kun sai seurakunnan perhekerhossa vähän huomiota syntymäpäivänsä johdosta. Taija ja tytöt kertoivat ennen kerhon alkua vetäjille, että Emmalla on syntymäpäivät ja hän voisi jakaa kavereille vähän nameja eväiden syönnin yhteydessä. Taija kertoi, että Emma oikein puhkesi puhumaan ja kertoi Kaija-ohjaajalle, kuinka kotona isi ja äiti lauloivat hänelle ja jatkoi kuulema aiheesta aika tovin. Ohjaajat olivat Emman selostuksesta ihmeissään, sillä tyttö on yleensä kerhossa hyvin hiljainen ja juttelee vain hiljaa Taijan kanssa ja kuiskailee ujosti kysyttäessä. Nyt hän oli yhtäkkiä iso, reipas kaksivuotias, joka innoissaan selitti omista asioistaan. . Emma myös kotona myöhemmin kertoi hyvin innoissaan, että muut lauloivat hänelle "Paljon onnea" ja hän sai itse antaa Kettu-karkkeja kaikille. Kiva, että Emmalle tällä tavoin järjestyy tilaisuus saada kivaa huomiota ja kehittää itsetuntoa kaveriryhmässä.
Synttärijuhlien päivä oli Emmalle hyvin vilkas. Aamulla aikaisin hän kävi äidin kanssa kahden 2-vuotisneuvolassa, jatkoi siitä Taijan ja Ellin kanssa kirjaston satutunnille ja sen jälkeen leikkipuistoon. Päiväunille meni ihan poikkiväsynyt ja vähän itkuinenkin tyttö. Parin tunnin päästä Emma heräsi iloisena mutta yhä vähän herkällä tuulella. Ensin tytöt söivät alakerrassa keittiön lattialla vähän päivällistä (pöytä oli jo katettu juhlaa varten) ja sitten Mari puki heidät ylhäällä juhla-asuihin. Emmalla oli yllään Kaisalta ja Tuomaalta saatu violetti uusi jääkarhumekko ja Ellillä uusi sateenkaarimekko, joka oli täynnä kimaltelevia kuvioita. Emma vähän haikaili kimalteiden perään ja Elli olisi auliisti antanut hänelle osan suomuistaan (meillä on kirja Sateenkaarikala, jossa kimalteleva kala saa ystäviä ja tulee onnelliseksi, vasta kun tajuaa jakaa kauniita suomujaan harmaille ystäväkaloilleen...) Onneksi keksimme etsiä Emmalle kaulaan kultaketjun, jonka riipus kimaltelee kivasti. Alakerrassa sitten Mikko pumppasi tytöille pitkiä ilmapalloja, Mari kampasi tukat ja tytöt lähtivät terassille vilvoittelemaan. Pian tuli myös Mami auttelemaan keittiön puolelle.
Puoli kuuden aikaan soi ovikello ja oven takaa löytyi Pappa. Emma ja alkoi päästä pakettien avaamisen makuun, ja Elli puhkui intoa sormet syyhyten vieressä. Aika nopealla tahdilla tulivat myös Ukki ja Janne sekä Leena ja Budju. Karjalaiset joutuivat aikaisemmin päivällä perumaan tulonsa, sillä Rasmus oli saanut Riinalta silmätulehduksen ja oli yhä tartuttavien kirjoissa. Sovimme, että Leena, Rami, Riina ja Rasmus tulevat käymään meillä joku toinen ilta.
Vieraiden asettuessa sisään Emma availi paketteja kovaa vauhtia, välillä hän melkein unohti katsoa, mitä paketissa on ennen kuin oli jo siirtymässä seuraavaan. Emma sai ihania vaatteita (joita ajan kanssa myöhemmin soviteltiin ja ihailtiin), astioita, pienen liesitason, huiman hienon teltan, luukullisen Muumi-kirjan ja herkkuja. Myös Elli sai Mamilta ja Ukilta housut ja laittoi ne heti jalkaansa, jotta tarkeni käydä Jannen terassille virittämässä teltassa. Myöhemmin saimme vähän pöytäviihdykettä ja kauhukuvia, kun Mikko kahvipöydässä huomasi, että Ellin housunlahkeeseen oli varmastikin tehtaalla jäänyt ompelukoneen neula!
Kun kahvi oli tippunut, istuimme syömään. Mahduimme juuri pöydän ääreen yhtä aikaa. Herkkuja oli monenlaisia, vaikka pidimmekin huolen siitä, että Mari teki ihan vain minimin, kun nyt kerran sairaslomalla on. Mami oli tehnyt hienon täytekakun, jonka päällä luki Emma 2 vuotta. Janne kaivoi taskustaan ääniraudan ja lauloimme pari kertaa Paljon onnea. Sitten tytöt puhalsivat Mamin avustuksella kynttilät kakun päältä. Aika monta kertaa joutuivat puhkumaan ja puhaltamaan. Sitten kävimme kävimme kaikki pöytään. Tytöt söivät erityisesti cocktailtikkuja (Emma juustolla, Elli ilman), naksuja, karkkeja ja keksejä. Me aikuiset satsasimme enemmän karjalanpiirakoihin, täytekakkuun ja porkkanakakkuun.
Pöydässä istuessa ja jutellessa hujahtikin pitkä tovi. Lopulta synttärisankari nousi ja päätti lähteä pesemään kätensä. Muutkin nousimme ja Mami ja Mari selvittivät keittiön, kun Mikko oli Emman kanssa ylhäällä pesupuuhissa keskustelu pyöri Stadin slangin erikoisuuksissa (tietolähteenä Stadin snadi sanakirja). Janne ja Mari oppivat, että alkuperäiskielellä sekstaaminen tarkoittaa suutelemista. Leena ja Jukka sen sijaan eivät Nummelassa nuoruuttaan viettäneiden Jannen ja Marin tavoin tienneet ollenkaan, mitä on spiidaaminen. Vähitellen kielen alueellisen ja sosiaalisen variaation pohdinta muuttui jälleen telttailuksi ja leikkimiseksi. Budju luki tytöille uuden Muumi-kirjan, ja Emma keitteli uusilla astioillaan mannakeittoa, kaurakeittoa ja Visby-keittoa.
Tyttöjen nukutusajan lähestyessä ja Mamin lähdettyä hydrobiciin, alkoivat vieraat tehdä lähtöä. Tytöt innokkaasti vilkuttivat kaikille. Talon tyhjennyttyä luimme vielä Muumi-kirjan uudelleen ja otimme vähän valokuvia koko perheestä. Sitten yläkertaan ja yöpuulle. Mari luki Emmalle vielä iltasaduksi Emman ehdottomasta vaatimuksesta uuden Muumikirjan ja sitten keskusteli tytön kanssa pitkästi päivän tapahtumista. Emmalla oli kuulema ollut oikein hauskaa. Lopuksi Emma otti kaikki seitsemän unileluaan kainaloonsa ja jäi itsenäisesti nukahtamaan Marin ja Mikon sängylle. Kun Mikko muutaman tunnin päästä nosti Emman tämän omaan sänkyyn, olivat kaikki seitsemän kaveria yhä tytön sylissä. Hän oli kait nukahtanut siinä samassa räpähdyksessä, kun Mari sulki oven hyvänöiden jälkeen. Onnellinen, päivän uuvuttama pieni kaksivuotias.
Ja tarvinneeko kertoa, mitä Mari teki ensimmäiseksi seuraavana aamuna tyttöjen herättyä ja tultua hänen viereensä sänkyyn jo ennen seitsemää? Hän luki tytöille Emman mukanaan tuoman uuden Muumi-kirjan!
