Emma yksi vuotta

Maanantai 11.10.2004: Mikko ja tytöt juhlivat

Sinä aamuna, jolloin Emma täytti yksi vuotta, oli Mari vielä Ukin ja Pauliinan kanssa Saksassa. Niinpä Emman synttäriherätyksestä vastasivat Mikko ja Elli. He lauloivat tytölle ja Emma sai heti sänkyssä ensimmäisen lahjansa, yöpuvun, jossa on kirahvi. Seuraavaksi juhlaväki siirtyi alakertaan avaamaan isompia paketteja. Ellin avustamana Emma sai avattua kääröt, jotka paljastuivat kotateltaksi ja siihen liittyväksi tunneliksi. Emma on niin kovin perhejumpassa tykännyt tunnelinorsusta, että ajattelimme, että tunneli ja maja olisivat kiva lelu kotonakin.

Lahjojen avaamisen jälkeen Mikko ja tytöt söivät aamiaiseksi Mikon edellisenä iltana tekemää synttärikakkua ja Emma pääsi puhaltamaan yhden kynttilän. Illalla Mari tuli Saksasta kotiin, ja pääsi oikein kunnolla halaamaan synttärisankaria. Ennen nukkumaan menoa availtiin äidin saksantuliaisia, vaihdeltiin kuulumisia ja syötiin koko perhe yhdessä vielä vähän synttärikakkua.

Torstai 14.10.2004: Emman synttärijuhlat

Torstai-iltana vietettiin Emman synttärijuhlia. Mari oli Saksasta tultuani siivonnut ja kokkaillut oikein uudella innolla. Hän myös huomasi, että Ellin ja Emman kanssa yhdessä siivoaminen on aika toimivaa. Elli mietti koko juhlapäivän, ketä kaikkia Emman juhliin oli kutsuttu ja pyyteli laulamaan Paljon onnea Emma. Kun Mikko tuli kotiin tuntia ennen juhlia, meillä oli tarjoilut valmiina ja koti siisti ja tytöt juhlatamineissa. Emma oli ensimmäisen vuotensa kunniaksi saanut ensimmäistä kertaa kaulaansa kultakorun. Mikon tehtäväksi jäi vaihtaa omat vaatteensa, pidentää ruokapöytä ja puhaltaa ilmapallot, joihin Mari en useammasta puhkumisyrityksestä huolimatta saanut ilmaa sisään.

Ensin tulivat Mami, Pauliina ja Janne, jotka toivat Emmalle ison paketin, jota Elli alkoi heti avata. Hän kyllä hienosti totesi auttavansa Emmaa... Paperien alta paljastui Emmalle oma korituoli. Tyttö nousi siihen istumaan ja istuikin siinä nautinnollisen rentona jonkun aikaa. Emma se osaa arvostaa kunnon tuolia. Jannelta ja Pauliinalta Emma sai kaksi koskettelukirjaa. Opukset olivat hienosti valittu: Meluisia Miska oli muinoin Ellin yksi parhaita kirjastonkirjoja.

Seuraavaksi saapuivat Mummo ja Pappa. He toivat mukanaan ihka-aidon puisen keinuhevosen. Kun Emma nostettiin hepan selkään, osasi hän ihan heti lähteä sitä keinuttelemaan. Elli kihisi innosta vieressä ja kykeni vaivoin hillitsemään intonsa päästä kokeilemaan. Lopulta Emma vastentahtoisesti nostettiin välillä katselemaan ja Elli sai kokeilla keinumista. Illan aikana Emma oppi itse jo melkein kiipeämään keinuhevosen selkään ja melkein hän jätti varpaansa alle, kun Elli kiikkui.

Sitten pääsi ensimmäinen aalto vieraita kahvipöytään. Emmalle maistui herkut oikein hyvin, hän söi rahkakakkua kauniisti sormin. Kun Ukkikin tuli juhliin, oli aika puhaltaa Emman kakusta yksi kynttilä. Kakku oli keskellä pöytää ja minä pitelin Emmaa sylissäni ja nostin hänet lähemmäksi puhaltamaan. Elli istui pöydän toisella reunalla ja kumartui auttamaan Emmaa, ilman että kukaan oli häntä auttamassa. Niinpä Elli työnsä päänsä niin lähelle kynttilää, että edessä olevat kiharahaivenet kärähtivät. Tirinä vaan kuului, kun ne paloivat pois. Onneksi, onneksi minä olin laittanut Ellin kiharat kunnolla kiinni pampulalla, joten häneltä paloivat vain edestä pampulan alta karanneet muutama haiven! Elli ei itse tainnut edes tajuta pientä tulipaloa. Hän sai hienosti Emman kynttilän puhallettua.

Kun söimme kakkua, tulivat paikalle myös Karjalaiset. Rasmus ja Riina tulivat alkuun ujoina olohuoneeseen. Oli varmaan aika huimaa, kun pienessä tilassa oli niin paljon ihan tuntemattomia ihmisiä. Kakkupöydässä hekin täysin piristyivät. Elli aloitti kahvittelun ihan alusta, kun sai nyt Rasmuksen seurakseen. Tosin toisella kierroksella Elli erikoistui lähinnä naksujen syöntiin.

Kahvittelun jälkeen tyttöjen lelujen joukosta löytyivät eläimet, ja aloimme porukalla miettiä, mitä uudet tulokkaat olivat. Suurinta tunnistamisen tuskaa aiheuttivat vyötiäinen, murmeli ja marsu. Miehet jäivät myös pohtimaan pöllöjen ja huuhkajien sukulaisuutta. Onneksi meiltä löytyi tietosana- ja lintukirjoja sen verran, että asiaan saatiin täysi varmuus.

Emma seurasi puuhailua kiinnostuneena ja pyöri tuoliensa ja eläinten luona ja otti hienosti osaa leikkeihin. Aika usein hän myös konttasi keinuhevosensa luo ja seisoi sitä vasten. Seitsemän jälkeen vieraat alkoivat lähteä kohti koteja. Viimeiset lähtijät olivat Mummo ja Pappa. Mikko ja Elli menivät saattamaan heitä autokatoksille, jotta Elli saisi nähdä taksin. Mari istui sillä väliin eteisen nojatuolissa kahden Emman kanssa. Vihdoin oli aikaa halata yksivuotiasta Emmaa ihan rauhassa ja toivottaa hänelle ihanaa syntymäpäivää.

Emma kaksi vuotta (seuraava)

Sivun viimeisin muutos: "2005-11-14 22:08:40 mtreinik"