Yhteystiedot | Vieraskirja | Uutta sivuilla | Näistä sivuista | Sivukartta
![[Emma jouluna 2003]](/kuvat/s034/s034-31t-emma_jouluna.jpg "Emma jouluna 2003")
| vuosi | Elinat |
|---|---|
| -1899 | 3482 |
| 1900-1919 | 9396 |
| 1920-1939 | 8134 |
| 1940-1959 | 9000 |
| 1960-1979 | 18326 |
| 1980-1999 | 26771 |
| 2000-2003 | 2834 |
| yhteensä | 77943 |
| joista miehiä | 4 |
Emma ja myös sen sisarnimi Irma ovat muinaissaksalaisa etunimiä, joiden alkuosa juontaa juurensa sanaan ermin, joka tarkoittaa suurta ja voimakasta. Emma-nimen vuosisataista suosiota selitetään esimerkiksi sillä, että parikin läntisen kirkon pyhistä on ollut nimeltään Emma, tai oikeammin Gemma tai Hemma. Emma on ollut suosittu nimi myös eurooppalaissa hoveissa. Myös maailmankirjallisuudessa on kuuluisia Emmoja: Friedrich von Schiller kirjoitti kuuluisan runon An Emma, joka kertoo kuolleesta rakkaasta. Gustave Flaubertin teoksen Madame Bovary päähenkilö Emma on puolestaan elämäänsä ahdistuneiden vaimojen symboli. Vähän mukampia Emma-hahmoja löytyy ainakin lastenkirjallisuudesta: Tove Janssonin Muumilaaksossa on teatterirotta Emma ja Gunilla Wolden 1970-luvulla suosituiden Sanna- ja Teemu-kirjojen päähenkilö Sanna on alkuperäiskielellä ruotsiksi Emma.
| vuosi | Emmat |
|---|---|
| -1899 | 2876 |
| 1900-1919 | 1695 |
| 1920-1939 | 424 |
| 1940-1959 | 113 |
| 1960-1979 | 325 |
| 1980-1999 | 6059 |
| 2000-2003 | 1936 |
| yhteensä | 13428 |
Suomessa Emma-nimi on ollut käytössä ainakin 1840-luvulta asti, ja se on usein ollut kansanomainen lyhentymä nimistä Emilia tai Emerentia. Suomalaiseen sekä ruotsalaiseen kalenteriin Emma pääsi Suomessa vuonna 1950. Emman nimipäivä on toukokuun 19. kuten myös Emilian, Emmin, Miljan, Millan ja Amalian.
Emma on melko yleinen nimi. Väestölaskennan aikana Suomessa on ollut 13 428 ihmistä, jonka jokin etunimi on ollut Emma. 1800-luvulla eli myös yksi mies nimeltään Emma. Erityisen suosittu Emma-nimi on ollut 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä sekä nyt jälleen vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2003 joulukuun alkuun mennessä Emmoja oli Suomeen syntynyt 411. Vuonna 2002 Emmoja syntyi kaikenkaikkiaan 473. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Emma on ollut koko ajan 15 suosituimman etunimen joukossa. Vuonna 2002 Emma oli kolmanneksi yleisin tytön etunimi Saran ja Viivin jälkeen. Toissa vuonna Emmaa suositumpia olivat vain nimet Laura, Veera, Anni ja Roosa. Korkeimmalle top 10 -nimissä Emma on yltänyt vuonna 1999, jolloin sitä suositumpi nimi oli vain Jenna.
![[Elliltä nimijuhlalahjaksi]](/kuvat/s034/s034-37t-emma_tvartemot.jpg "Elliltä nimijuhlalahjaksi")
![[Elliltä joululahjaksi 2003]](/kuvat/s034/s034-38t-emma_och_lillebror.jpg "Elliltä joululahjaksi 2003")
![[Emma Sylvin sylissä]](/kuvat/s032/s032-15t-emma_sylvin_sylissa.jpg "Emma Sylvin sylissä")
Elina-nimi on peräisin nimestä Helena, joka tulee kreikkalaisesta sanasta helios, joka tarkoittaa aurinkoista ja loistavaa. Elina-nimen etymologia on siis osin sama kuin Elli-nimenkin. Suomessa on väestölaskennan aikana ollut yhteensä 77 841 Elinaa, joista neljä on ollut miehiä. Elina-nimeä käytetään usein toisena nimenä, mutta se on yleinen myös ensimmäisenä nimenä. Vuonna 2003 Elina oli 8. suosituin nimi. Elinan nimipäivää vietetään helmikuun 10. päivä. Elinan nimi on kirjallisuudessa tuttu esimerkiksi balladista Elinan surma.
![[Elli ja Elma]](/kuvat/s034/s034-33t-elli_ja_elma.jpg "Elli ja Elma")
Kuten Ellinkin kohdalla meillä oli jälleen jo ainakin kuukautta ennen vauvan syntymää valittuna tytön nimi, Emma Elina, mutta pojan nimistä meillä oli vielä pidempi lista, sillä emme olleet ihastuneet mihinkään nimeen ylitse muiden. Emma-nimi mielytti meitä molempia: se on lyhyt, yleinen ja äänteellisesti kaunis. Mari on itseasissa jo teini-ikäisenä ajatellut, että tulevaisuudessa voisi tytär saada nimen Emma ja poika Joona. Emma-nimi tuntui mukavalta myös siksi, että parhaillaan puhumaan opetteleva Elli oppi sen hetkessä ja se oli Ellinkin helppo käyttää. Elli itse asisssa useampaan kertaa melkein onnistui paljastamaan nimen jo ennen Emman syntymää. Kun ihmiset kommentoivat Marin vatsaa, sanoi Elli usein: "Emma, Emma." Onneksi useimmiten luultiin, että Elli vaan puhuu epäselvästi ja yrittää sanoa vauva, vauva.
Emma on siis valittu siksi, että se on kiva nimi, jota ei ole kenelläkään muulla läheisellä tutulla. Se on Emman ihan oma nimi. (Emmalle ei siis ainakaan käy kuten Heleriinalle.) Elina on sen sijaa perintönimi, sillä meistä on kiva, että lapsen toinen nimi tulee suvusta. Elina on Emman isän äidin Sylvin toinen nimi, ja on Emmalla myös saksassa Elina-niminen pikkuserkku. Oikeastaan myös Emma-nimessa on vähän historian siipien havinaa, sillä Emman isänisänäiti Elma Sylvia Reinikainen kutsui itseään lapsena Emmaksi. Ellin ja Emman nimet liittyvät heistä tavattoman paljon pitävän Elma-mummon nimeen myös siten, että Ellin ensimmäinen ja Emman toinen tavu muodostavat nimen Elma.
![[Emma ja hattu]](/kuvat/s034/s034-03t-emma_ja_hattu.jpg "Emma ja hattu")
Emmalla on tietysti monia, monia hetkellisiä lempinimiä, mutta pysyvässä käytössä olevia on melko rajallinen määrä: Emmaliini, Emmaliina, Hiiri, Pikku Hiiri sekä Kirppu. Hyvin paljon kutsumme Emmaa pieneksi Emmaksi. Tämän lisäksi valitettavan tuttu Emman nimitys on "eikun Emma" sen jälkeen kun Emmaa on puhuteltu ensin Elliksi. Emman nimi on myös mennyt kiitettävän usein sekaisin sekä pitkään suvun pienipänä olleen Pauliina-tädin ja että Emman ensimmäisen ystävän Riinan kanssa (Elli sanoi Emmaa ensin Riinaksi, sillä hänestä kai kaikki vauvat olivat Riinoja). Eniten Emmaa kuitenkin kutsutaan ihan vain Emmaksi. Kun on niin kiva ja lyhyt nimi, miksi yrittäää keksiä lempinimiä!
