Etusivu | Ihmiset | Mieliasiat | Harrastukset | Dokumentit | Päiväkirja | Tapahtumat | Galleria
Yhteystiedot | Vieraskirja | Uutta sivuilla | Näistä sivuista | Sivukartta

Etusivu > Tapahtumat > Joulut > Joulu 2004

Joulu 2003

Joulu 2004

Tänä vuonna vietimme joulua ensimmäistä kertaa Vihdin kodista käsin. Kotimme oli koristeineen, kuusineen ja jouluvaloineen niin tunnelmallinen, että oli itsestään selvyys, että halusimme joulun aikaan olla aikaisempaa enemmän kotona. Vihdistä on onneksi kovin lyhyt matka Nummelaan, mikä tuli joulun pyhinä hyvin huomattua. Myös liikenne Nummelasta Vihtiin päin oli tervetulleen vilkasta.

Aatonaatto

Aatonaattona päivällä menimme kaikki neljä Purasille tapaamaan pientä Taru-vauvaa. Meistä tyttö oli kovin pieni, vaikka hän tietysti Tuomaan ja Kaisan mittapuulla oli hurjan iso parikuukautinen. Elli ja Emma suhtautuivat Taruun aika lailla kunnioituksella ja mitään suurempaa kontaktia ei päässyt tapahtumaan. Elli lueskeli Tuomaan vanhaa junakirjaa ja herkutteli viime joulusta tuttuun tapaan rusinoilla. Elli ja Emmakin söivät myös ison kasan mandariineja sekä banaanit. Omansa ja Emman banaanin kuoret Elli vei rohkeasti keittiöön, jossa Tuomaan äiti häntä opasti. Oli kyllä ihan jännää, että Tuomalla ja Kaisalla on nyt oma vauva. Jotenkin sitä oivaltaa lapsen myötä tulevan elämänmuutoksen paremmin, kun sitä seuraa ulkopuolisena vanhoista kavereistaan.

Toinen aatonaaton päätähdistä olikin sitten illalla joulukuusi, jota yhdessä koristelimme. Elli ja Emma hienosti pallottivat alaoksat. Laitoimme kuuseen myös joulupipareita, joita olimme Mamin tekemästä taikinasta tyttöjen kanssa leiponeet ja koristelleet ison kasan. Ripustelin pipareita ja joulunauhoja myös ikkunoiden yläpuolelle. Elli ja Emma pitivät myös paljon tontuista, jotka sijoitimme keittiön ikkunaan. Niitä käytiin paljon keinuttelemassa. Illan lopuksi kävimme vielä kotona joulusaunassa.

Jouluaatto

Jouluaattoaamuna oli ihana herätä ihan omassa kodissa. Nousimme nautiskellen, ja alakerrasta löytyi kuusen alta tonttujen öiset tervehdykset: uudet nokkahuilut. Tytöt kulkivatkin koko aamupäivän nokkahuilut koko ajan mukanaan.

Jotta jouluaatto pysyisi rauhallisena päivänä, pyysimme tänä vuonna Sylvin ja Timon jouluaattoaamupäiväksi meille. Minä sain ensi kertaa siis myös puurontekovastuun. Soitin Mamilta oikein tarkat joulupuuronteko-ohjeet ja lopputulos olikin, jos nyt ei äidin veroinen, niin kuitenkin oikein herkullinen.

Aamupäivä sujui siis iloisesti kotona. Pappa lueskeli Ellille, Mari ja Emma keittelivät puuroa. Availimme myös Enärannasta tulleita joulupaketteja. Tällä tavoin saimme illan hurjaa lahjasumaa purettua vähän päivän varrelle ja lahjoista oli iloa jo heti jouluaattona. Mummo ja Pappa myös pääsivät näkemään, kun tytöt availivat lahjoja.

Aamupäivällä tytöt myös totuttelivat tonttulakin käyttöön. Lakki ei tosin varsinkaan Emman päässä pysynyt hetkeä pidempään. Elli ja Emma ilmiselvästi nauttivat siitä, että Mummo ja Pappa olivat käymässä. Puuroakin söimme ja rauhanjulistuksen kuuntelimme. Sitten tytöt kävivät omiin sänkyihinsä päiväunille ja me aikuiset kaikessa rauhassa joimme joulukahvit ja -teet.

Tyttöjen herättyä tyhjeni meidän kotimme. Sylvi ja Timo lähtivät kotiinsa jatkamaan joulunviettoa, ja me suuntasimme Harjulaan. Siellä oli tuttuun tapaan saunominen lopuillaan ja aterianpuuhat aluillaan. Vietimme joulun mukavan rauhallisesti ihan perhepiirissä.

Elli ja Emma jaksoivat joulupöydässä hienosti ja ruokaakin heihin upposi. Emma satsasi erityisesti pastejoiden ja kinkun syöntiin. Mikko ja erityisesti minä nautimme siitä, että kerrankin tulimme joulupöytään tyhjällä vatsalla. Söin varmasti erityisesti Pauliinan tekemää lohihakkelusta enemmän kuin on järkevää. Ruuat vaan olivat niin hyviä.

Ruuan jälkeen kannettiin lahjat kuusen alle. Elli ja Emma katselivat silmät pyöreinä. Sitten laulettiin joululauluja, joista Ellin lemppari oli tänä vuonna Soihdut sammuu.

Illan odotettu hahmo oli tietysti joulupukki. Elli alusta asti aika rohkeasti avusti Pukkia ja uskaltautui lähelle. Emma oli tiukasti minun sylissäni. Pukki jakoi kaikille yhden lahjan ja tyttöjen paketeista löytyi lisää soittopelejä: triangeli ja kapulat. Joulupukki muisteli hienosti, että viime vuonna hän taisi tuoda kellopelin, joten nyt on orkesteri valmiina. Ennen Pukin lähtöä lauloimme vielä tämänvuotisen aika hajanaisen yritelmämme Joulupukki-laulusta.

Sitten pakettien kimppuun. Kun vähän selitimme, tajusi Elli, että lahjat ensin jaetaan kaikille ja vasta sitten avataan. Niinpä Janne antoi paketteja ja Pauliina, Elli ja vähän Emmakin niitä jakoivat. Varsinkin Ellin tyyli oli sen verran lennokas, että Pauliina sai jakaa särkyvät paketit. Itse avaamisen kanssa Elli ei juuri apua kaivannut. Emman kanssa minä tein yhteistyötä. Tänä vuonna tytöt jotenkin jaksoivat lahjatulvaa paremmin ja ehkä määrääkin oli saatu hillittyä.

Ilta kului aika lailla lahjoissa ja leikeissä. Lopulta torttuiltapalan jälkeen pienet tontut menivät alakertaan nukkumaan ja isot tontut vielä jatkoivat joulusta nauttimista.

Joulupäivä

Aaton jälkeinen päivä kului perinteisesti kaikesta olemassa olevasta nauttien. Jouluruokaa syötiin ajan kanssa (tyttöjen päiväunet sijoitettiin niin, että Mikko ja minä saimme syödä ihan rauhassa), kaikkia leluja ja vaatteita kokeiltiin. Käytiin katsomassa Mummoa ja Pappaa Enärannassa. Joulupäivänä heti ruuan jälkeen päätimme siirtää leirimme takaisin Vihtiin.

Iltapäivällä kotona ulkoilimme yhdessä paljon, pulkkailimme ja lumileikimme. Oikeaa rauhaisaa joulua. Päiväunien aikaan Mikko pystytti olohuoneeseen valokuvausstudion ja kuvaili Maria ja aikaisin päiväunilta herännyttä Emmaa. Kun tytöt nukkuivat illalla, siivosimme matkatavarat ja lahjat saman tien paikoilleen, jotta kotonakin säilyi joulutunnelma.

Tapaninpäivä

Tapaninpäiväaamuna Elli halusi, että ihan ensimmäisenä korjataan hänen ja Emman tyttöjen saamien mekkojen olkaimet sopiviksi. Elli katseli hyvin kiinnostuneesti ompelukoneen toimintaa.

Aamutoimien jälkeen lähdimme yhdessä ulos. Menimme pulkilla Birgitan kirkon raunioille ja leikimme siellä tovin. Tunnelma oli hyvin kaunis ja rauhallinen.

Mami, Ukki, Janne ja Pauliina tulivat tapanina iltapäivällä vuorostaan meille syömään lipeäkalaa ja saunomaan. Tämä vaikutti kauhean kivalta tavalta viettää joulun viimeistä pyhää. Minusta on myös kauhean kiva järkkäillä muille joulujuttuja, varsinkin kun Mami ottaa ihanasti suurimman osan jouluaaton hoitamisen itselleen. Tällä tavoin myös usein vähän sivurooliin jäävä lipeäkalan nauttiminen sai kunnon puitteet.

Ellistä oli myös ilmiselvän hienoa päästä omassa kotona saunaan ja parvekkeelle vilvoittelemaan Ukin, Isin ja Jannen kanssa. Saunan jälkeen joimme vielä joulukahveja ja nautimme olosta. Mami ja Ukki kovin ihastelivat jouluista kotiamme. Kyllä siinä onkin ihastelemista, varsinkin terassin valot luovat ihanaa tunnelmaa. Kun Toivolat lähtivät ja tytöt nukkuivat, mietimme Mikon kanssa, että tänä jouluna me osasimme monia asioita aikaisempaa paremmin.

Joulu 2003